Hömppää

Ensiksi haluan toivottaa hyvää ja onnellista joulunalusaikaa, siihen ei ole enää kauaa! Nyt jos koskaan on paras aika hankkia joululahjat ystäville, tuttaville ja kylänmiehille, sekä miettiä kavala kosto vihamiehille! Ha haa! Siitä saavat he.

Sitten. Minä olen muuttumassa pelottavan paljon hömpämpään suuntaan. Hah. Ei ole mukavaa se. Etsin viime maanantaina kovasti yleisövessua, ja kun sitten sellaisen löysin, kas, niin vain siinä ovessa renkkui pieni poika. Musta naamastansa kuni musta. Hetken ajattelin, että no sanonpa poijaalle jotain sanoakseni, että taidat olla väärällä puolella, mutten sitten viitsinyt, jos vaikka onneton on äitinsä kanssa, ja tulee tantta sisältä ja näyttää happamalta minulle. Ei meinannut poika päästää minua sisälle millään. Oli oven raossa ja tukkeena. Sanoin sitten, että päästäisikö hän ystävällisesti minut ohitsensa, ja niin vain katsoi poika hämmentyneenä, mutta päästi. "Olipas huonosti kasvatettu poikalapsi", mietti Eeva. Vessassa sisällä huomasin, että hyy, haisee täällä kalmaakin pahempi, superkalma! Nenässä karvat paloivat salamana! Siinä samalla hiipi epäilys, että olenkin miesten vessassa, ja joku onneton vanhempi poika siinä suorittaa vedenpoistoa silmieni edessä. Siinä olin kuni ylin valvoja ikään. Hah! Poistuessani tyynesti ja karismaattiseen tapaani kasvojani menettämättä, se portinvartijapoika, se pieni ja huonosti kasvatettu, virnisti minulle, kun katsoin uudelleen, missä hitissä on naisten vessan kyltti. Ei ollut edes seuraava ovi! Olin ihka varmasti katsonut, että menen sellaisesta ovesta sisään, jossa sellainen musta nainen on siinä päällä hameinensa, mutta joku oli vaihtanut sille ääntä nopeammin housut. Se pieni poika varmaan.

Minulla on aika turvallista ja nolotonta varmaan vanhempana. Jos elän sinne asti.