Nyt täytynee tässä korjata muutama ehkä teille välittynyt harha. Hassu Jänis on maailman paras mies, jos teillä on mielestänne oma miehenne sama, ihan yhtä maailman paras, niin onnea! Jaetulla sijalla he siis! Niin, sanon tämän siksi, että jokunen voisi saada täysin väärän kuvan, jos lukee Seppoa väärällä silmällä. Ei ole totta se, että mollaisin. En! Ei ketään, kenenkä nimi on Hassu Jänis voi mollata. Eikä sellaista niin vain ainakaan vaihdeta!
Hassu Jänikselle terveisiä.
Minä olisin kenkäfriikki jos olisi rahaa. Kummallisia piirteitä löytyy ihmisestä, vaikkei sellaista uskoisi itsestänsä etenkään, että sellainen minä.
30.5.07
29.5.07
Heipä hei
Mitäs teille kuuluu? Sain laulun koevuositutkinnon kiitettävin arvosanoin (kaikkea sitä) suoritettua ja sitten ei muuta kun kesälaitumille!
Muuten tässä ei kuulu oikein mitään kummallista. Töistä on vapaata torstaihin asti, kun olin yövuorossa jne. Olen ihan kuitti kävelystä. Olen melkein joka ilta. On kyllä ihmistä motivoiva jos on askelmittari. Jos se 10 000 ei tule täyteen joka päivä, niin voi kuinka katsoo se mittari surullisella silmällään minua, kuni tyhjän panttina tässä maailmassa olisi se! Miten ovat osanneet sellaisen toiminnon siihen laittaa ne ulkomaalaiset? Ei moni olisi osannut, mutta sellaisia insinöörejä ne vain siellä ulkomailla kouluttavat, meiltä salaa! Ettepäs edes tiedä, ennenkuin ostatte jonkun härvelin ja sitten huomaatte vasta, että kas, onpa tuolla askelmittarilla surullinen naama. Menenpä tästä lenkille, jos se siitä ilahtuisi.
Olen yhtä projektirahoitushakemuskokemusta (lyhyttä ja ytimekästä tämä suomi) rikkaampi! Palkaksi saatan saada työpaikan, mikäli rahoitus järjestyy. Jos ei, niin en, jos kyllä, niin mitä todennäköisimmin. Minut laitettiin yhteyshenkilöksi. Sellainen minä! Pollea!
Kuinka paljon olisitte valmis maksamaan ihonhoitotuotteista? Ne kutsut, jotka järjestin joskus muinoin viime viikolla, niin ne tuotteet maksavat aika tavalla. En tiedä onko hinnasta kiinni, vai mistä, mutta iho tuntuu iloiselta. Ja pehmeä on poski kuni vauvan nahka! Ja mikä parasta- kaikkien näiden vuosien tuomat naururypyt (niitä on tuhansia. Ne ilmestyvät salaa öisin, joka paikassa niitä on, etenkin silmien ympärillä on laaja esiintymä!) ovat ottaneet nokkiinsa ja lähteneet kotiinsa! Sellaisesta ilosta maksoin aika paljon. En sanonut Hassu Jänikselle, se on sen lajin elukoita, joka vahtii ansioitansa kuni haukka. Luonnonvastaista on se sellainen. Että Jänis on haukkana. Mutta totta se on! Sitten meni ja arvasi sen hinnan! Ihan yhtäkkiä! Eihän toiselle valhetella voi, mutta on aika hätkähdyttävää kuulla, kuni olisi toisen hengitysilmassa klönttejä.
Miten se vain menee niin, että toisista asioista on valmis maksamaan "itsensä kipeäksi" ja joistain ei. Minä sanon ei todella halvoille pyörille ja ihonhoitotuotteille. Sitten kuitenkin esimerkiksi hupparista en kuunaan maksaisi 70€. Hassu Jänis taasen maksaisi pyörästään 40€ ja tietokoneestaan huiman määrän. Tähän on kuitenkin lisättävä, että se mies himoitsee kunnon pyörää, tämä vaihe on olosuhteiden pakottama tämä. Saas nähdä mihin se siitä sitten muuttuukaan! Minä veikkaan silti, että haukkana pysyy jos haukkana syntyy. Hyvä niin. Minä olen rahan kylväjä. Asfaltillekin.
Muuten tässä ei kuulu oikein mitään kummallista. Töistä on vapaata torstaihin asti, kun olin yövuorossa jne. Olen ihan kuitti kävelystä. Olen melkein joka ilta. On kyllä ihmistä motivoiva jos on askelmittari. Jos se 10 000 ei tule täyteen joka päivä, niin voi kuinka katsoo se mittari surullisella silmällään minua, kuni tyhjän panttina tässä maailmassa olisi se! Miten ovat osanneet sellaisen toiminnon siihen laittaa ne ulkomaalaiset? Ei moni olisi osannut, mutta sellaisia insinöörejä ne vain siellä ulkomailla kouluttavat, meiltä salaa! Ettepäs edes tiedä, ennenkuin ostatte jonkun härvelin ja sitten huomaatte vasta, että kas, onpa tuolla askelmittarilla surullinen naama. Menenpä tästä lenkille, jos se siitä ilahtuisi.
Olen yhtä projektirahoitushakemuskokemusta (lyhyttä ja ytimekästä tämä suomi) rikkaampi! Palkaksi saatan saada työpaikan, mikäli rahoitus järjestyy. Jos ei, niin en, jos kyllä, niin mitä todennäköisimmin. Minut laitettiin yhteyshenkilöksi. Sellainen minä! Pollea!
Kuinka paljon olisitte valmis maksamaan ihonhoitotuotteista? Ne kutsut, jotka järjestin joskus muinoin viime viikolla, niin ne tuotteet maksavat aika tavalla. En tiedä onko hinnasta kiinni, vai mistä, mutta iho tuntuu iloiselta. Ja pehmeä on poski kuni vauvan nahka! Ja mikä parasta- kaikkien näiden vuosien tuomat naururypyt (niitä on tuhansia. Ne ilmestyvät salaa öisin, joka paikassa niitä on, etenkin silmien ympärillä on laaja esiintymä!) ovat ottaneet nokkiinsa ja lähteneet kotiinsa! Sellaisesta ilosta maksoin aika paljon. En sanonut Hassu Jänikselle, se on sen lajin elukoita, joka vahtii ansioitansa kuni haukka. Luonnonvastaista on se sellainen. Että Jänis on haukkana. Mutta totta se on! Sitten meni ja arvasi sen hinnan! Ihan yhtäkkiä! Eihän toiselle valhetella voi, mutta on aika hätkähdyttävää kuulla, kuni olisi toisen hengitysilmassa klönttejä.
Miten se vain menee niin, että toisista asioista on valmis maksamaan "itsensä kipeäksi" ja joistain ei. Minä sanon ei todella halvoille pyörille ja ihonhoitotuotteille. Sitten kuitenkin esimerkiksi hupparista en kuunaan maksaisi 70€. Hassu Jänis taasen maksaisi pyörästään 40€ ja tietokoneestaan huiman määrän. Tähän on kuitenkin lisättävä, että se mies himoitsee kunnon pyörää, tämä vaihe on olosuhteiden pakottama tämä. Saas nähdä mihin se siitä sitten muuttuukaan! Minä veikkaan silti, että haukkana pysyy jos haukkana syntyy. Hyvä niin. Minä olen rahan kylväjä. Asfaltillekin.
24.5.07
Nopeat uutiset
Tänään minulle tulee ihmisiä. Minulla on Erään Merkkiset- ihonhoitokutsut ja esittelijä tulee kymmenen minuutin kuluttua.
Pääsin läpi laulukokeista. Jei! Laulunopettajani muuten kovasti epäilee, että olenkin mezzosopraano! Ha. Kaikkea sitä kuulee. 20 vuotta sitä ihminen luulee olevansa muu, sitten ei olekaan, kun eri! En silti itse kuule, kaipa se sen tietää ulkopuolelta, sillä on harjaantunut korva.
Pää ei ole enää ihan niin kipeä, mitä viikon on ollut. Edelleen on silti iltaisin ja ihan aikaisin aamulla hassu. Normaalia -mpi siis.
Pääsin läpi laulukokeista. Jei! Laulunopettajani muuten kovasti epäilee, että olenkin mezzosopraano! Ha. Kaikkea sitä kuulee. 20 vuotta sitä ihminen luulee olevansa muu, sitten ei olekaan, kun eri! En silti itse kuule, kaipa se sen tietää ulkopuolelta, sillä on harjaantunut korva.
Pää ei ole enää ihan niin kipeä, mitä viikon on ollut. Edelleen on silti iltaisin ja ihan aikaisin aamulla hassu. Normaalia -mpi siis.
22.5.07
Jännittävää
Tänään pyörryin hetkeksi. Sangen pelottavaa, huimaus jatkuu nimittäin, samoin tänään on ollut satunnaista päänsärkyä myös. Mikä tätä ihmistä vaivaa? Stressi ainakin. Tuntuu siltä, että kaikenlaiset lisähommat tuovat myös lisästressiä! En oikein jaksaisi muuta kun käydä työssä ja olla sitten loppuajan ihan vaan killilläni. Voiko olla niin, että palautuminen viimeisestä rutistuksesta eli opinnäytetyöstä ja koulusta ja muusta (en edelleenkään ole oikeastaan pitänyt lomaa, 4,5v ilman kunnon selvää taukoa on aika raskasta) ei ole kuitenkaan ihan valmis? Olen ihan naatti, otan stressiä pienistä ja tiuskin!
Eilen suutuin Hassu Jänikselle, kun meni kekkuli itse syömään juustonsa, vaikka luulin, että minä saan ne. Ei siis mitään pientä "äh, peijakas"-huudahdusta, vaan naisten kotkotussuuttu! Tänään meillä taasen oli jäätelöepisodi. Kävimme syömässä kunnon ruokaa paikallisessa opiskelijaravintolassa, jonka jälkeen menimme hakemaan HJ:lle partavaahtoa. Samalla kävi kätevästi se, että menimme jäätelölle. Jäätelön valitseminen sujui miehisen tarmokkaasti. Hassu Jänikseltä siis. Minulta ei, ei se ikinä suju. Lopulta minulla oli kaksi jäätelöä kädessä, joista onnistuin valitsemaan toisen, sellaisen wanhan ajan lakritsatuutin. Kuvitelkaa, tässä täytyy olla tarkkana, jos näin kovasti jäätelöä odottaa, ja sitten onkin paha! HJ söi tapansa mukaan terveellisemmän mehujään. Hyi, sanoin minä siihen, kun HJ ehdotti samanlaista puikkoa minulle. Istuimme kaupan pihaan syömään (minulle sattui tässä samalla pieni roskakohtaus, mutta ei siitä sen enempää) ja kuinka ollakaan, minun jäätelöni oli huono! Epäilenpä, ettei se sula lainkaan, niin kermaisen rasvaista se oli! Ei se ollut edes kylmää, oli niin tuhtia, ettei se ollut jäässä lain. Wanhan ajan tuutit ovat kuulkaas aika isoja. Minä söin vohvelin enkä muuta. Kaiken sen vaivan ja ämpyilyn jälkeen- tyhjä arpa, iso pettymys ja huono jäätelö! Minä menin kauppaan uudelleen hakemaan samanlaisen mehujään, mitä HJ:llä oli. HJ:n nopea kaupassakäynti partavaahdon takia epäonnistui karkeasti. Niinpä, ei ole se kurja oppinut vielä, että minun kanssani menee aikaa. Hassu Jänis näki muuten tajuni lähtevän kankaalle, tai siis näki, miten nurkan takana jalka nousi niinkuin elokuvissa. Sellaista tänään!
Lisäksi sain tänään lisätyötä (jee!), jolla petaan mahdollisesti alkavaa projektityöpaikkaa itselleni. Minulla on nimittäin suuri kunnia ja etuoikeus täyttää projektin rahoitusanomus perusteluineen ja talousarvioineen RAY:n raharouville ja -herroille, koska projektintoteutuspaikan puheenjohtaja ja mahdollinen tulevaisuuden työnantaja homman minulle nakitti. Kaikkea sitä ihminen työpaikan toivossa tekee. Vapaa-aikanaan vielä! Anomuksen viimeinen jättöpäivä on 31.5.
Huomenna on musiikin koevuositutkinnon teoriaosuus edessä. Pitäkää minulle peukaloita ja lippu korkealla huomenna kolmesta eteenpäin. Kiitos.
Eilen suutuin Hassu Jänikselle, kun meni kekkuli itse syömään juustonsa, vaikka luulin, että minä saan ne. Ei siis mitään pientä "äh, peijakas"-huudahdusta, vaan naisten kotkotussuuttu! Tänään meillä taasen oli jäätelöepisodi. Kävimme syömässä kunnon ruokaa paikallisessa opiskelijaravintolassa, jonka jälkeen menimme hakemaan HJ:lle partavaahtoa. Samalla kävi kätevästi se, että menimme jäätelölle. Jäätelön valitseminen sujui miehisen tarmokkaasti. Hassu Jänikseltä siis. Minulta ei, ei se ikinä suju. Lopulta minulla oli kaksi jäätelöä kädessä, joista onnistuin valitsemaan toisen, sellaisen wanhan ajan lakritsatuutin. Kuvitelkaa, tässä täytyy olla tarkkana, jos näin kovasti jäätelöä odottaa, ja sitten onkin paha! HJ söi tapansa mukaan terveellisemmän mehujään. Hyi, sanoin minä siihen, kun HJ ehdotti samanlaista puikkoa minulle. Istuimme kaupan pihaan syömään (minulle sattui tässä samalla pieni roskakohtaus, mutta ei siitä sen enempää) ja kuinka ollakaan, minun jäätelöni oli huono! Epäilenpä, ettei se sula lainkaan, niin kermaisen rasvaista se oli! Ei se ollut edes kylmää, oli niin tuhtia, ettei se ollut jäässä lain. Wanhan ajan tuutit ovat kuulkaas aika isoja. Minä söin vohvelin enkä muuta. Kaiken sen vaivan ja ämpyilyn jälkeen- tyhjä arpa, iso pettymys ja huono jäätelö! Minä menin kauppaan uudelleen hakemaan samanlaisen mehujään, mitä HJ:llä oli. HJ:n nopea kaupassakäynti partavaahdon takia epäonnistui karkeasti. Niinpä, ei ole se kurja oppinut vielä, että minun kanssani menee aikaa. Hassu Jänis näki muuten tajuni lähtevän kankaalle, tai siis näki, miten nurkan takana jalka nousi niinkuin elokuvissa. Sellaista tänään!
Lisäksi sain tänään lisätyötä (jee!), jolla petaan mahdollisesti alkavaa projektityöpaikkaa itselleni. Minulla on nimittäin suuri kunnia ja etuoikeus täyttää projektin rahoitusanomus perusteluineen ja talousarvioineen RAY:n raharouville ja -herroille, koska projektintoteutuspaikan puheenjohtaja ja mahdollinen tulevaisuuden työnantaja homman minulle nakitti. Kaikkea sitä ihminen työpaikan toivossa tekee. Vapaa-aikanaan vielä! Anomuksen viimeinen jättöpäivä on 31.5.
Huomenna on musiikin koevuositutkinnon teoriaosuus edessä. Pitäkää minulle peukaloita ja lippu korkealla huomenna kolmesta eteenpäin. Kiitos.
21.5.07
Päänsärkyä
Keksikääs minulle ihmiset joku mieluisa oman alan työpaikka.
Minulla on ollut muutaman viime päivän aikana taas pää kipeä kuni mikä. Mikä tätä aiheuttaa, sanokaas se. Kipu on oikealla puolella, sellaista hidasta aaltomaista. Ja heikottaa. Pahaa ei tee, mutta olo on hutera.
Muuten tässä sinnitellään töissä. Ja pitäisi opetella ulkoa 60 sivua musiikin teoriaa, kun ne hitit meni järjestämään teoriakokeen keskiviikoksi. Lisäksi pitäisi laulaa jollekin raadille, että ne sitten arvovaltaisesti päättävät, saanko jatkaa musiikkiopintojani. Kaksi vapaapäivää minulla ja molemmat menevät tankkaamiseen ja ulkoa opetteluun, sekä päänsäryn ihmettelemiseen.
Valitusten viikko, oi!
Kuka ottaisi kissan? Annetaan pois parisuhteen kehittymismahdollisuuden takia.
Minulla on ollut muutaman viime päivän aikana taas pää kipeä kuni mikä. Mikä tätä aiheuttaa, sanokaas se. Kipu on oikealla puolella, sellaista hidasta aaltomaista. Ja heikottaa. Pahaa ei tee, mutta olo on hutera.
Muuten tässä sinnitellään töissä. Ja pitäisi opetella ulkoa 60 sivua musiikin teoriaa, kun ne hitit meni järjestämään teoriakokeen keskiviikoksi. Lisäksi pitäisi laulaa jollekin raadille, että ne sitten arvovaltaisesti päättävät, saanko jatkaa musiikkiopintojani. Kaksi vapaapäivää minulla ja molemmat menevät tankkaamiseen ja ulkoa opetteluun, sekä päänsäryn ihmettelemiseen.
Valitusten viikko, oi!
Kuka ottaisi kissan? Annetaan pois parisuhteen kehittymismahdollisuuden takia.
12.5.07
Mouchester ja takinliepeet
Tänäpänä tuli kahden hiljaiselopäivän jälkeen käveltyä enempi. Jotkut superihmiset muistavat, että viime isäinpäivänä kävelin räntäsateessa 15 km katsomaan isää. Samalta näytti. Nyt toistin tempaukseni askelmittarin kera. Sillä erolla, että kävelin katsomaan äiteetä. Ihmeekseni ei tullut enempää askelia kuin 21 743!
Suvussa kulkee hullut unet. Näin viime yönä töissä sellaista unta, että aamuvuorolainen oli tullut aamukolmeksi töihin. Minut herätti viideltä sen hoitajan mukanaan tuoma villi pikkuruinen ruskea poni. Lisäksi samainen poninomistaja oli tuonut töihin kaksi koiraansa. Sisko näki sellaista puolestansa päässänsä yöllä, että oli etsimässä Paavo Väyrysen piilottamaa geokätköä Arabiemiraateista aavikon laidalta opastetaulun vierestä. Jos joku kurja ei tiedä, mitä on geokätkentä, on paljosta jäänyt paitsi. Tosin minullakaan ei ole gps-paikanninta, että avutonna kuljeskelen etsien vihjeitä. Sellainen laite pitäisi saada. Mitä kaikkea ihmisellä voi olla! Askelmittari ja gps-paikannin! Ei edes uneksinut mummu sellaisista, miten tuli toimeen hän, mitä? Miten tuli, ilman saunabeltiä ja abtronicia ja nutrilettia ja shampanjavispilää ja mokkalattea? Vääryyttä oli se ja teennäistä elämää ennen! Ja hihaan pyyhittiin ruuan tähteet ja nenä.
Mikähän siinä on, etten ole ikinä oikein istunut jalat suorassa? Autossakin on tuskaa, jos ei pitkällä matkalla saa laitettua jalkojaan ristiin. Aamupalalla ja yleensä ruokapöydässä istun niin, että vasen jalka on taitettuna tuolille ja oikea jalka roikkuu polvitaipeesta vasemman jalan jalkaterän päällä. Pienenä minusta on sellaisia kuvia, että jalat sojottaa milloin mihinkin. Äiti sanoi joskus, että epäselvissä tilanteissa vanhoista valokuvista minut ja siskon erottaa jaloista. Sisko istuu sievästi, Eeva ei. Istun tosi usein risti-istunnassa, aina koneella, nytkin! Siitä tuli mieleen, että nyt on jalat niin tuubassa ja hiki ihmisellä, että taidan ryömiä ruiskuun. Tai sitten menen tuolin kanssa, tiedättehän, otan istuinosan alta kiinni vasemmalla ja oikealla kädellä ja hyppään! Niin ei jalat rasitu.
Suvussa kulkee hullut unet. Näin viime yönä töissä sellaista unta, että aamuvuorolainen oli tullut aamukolmeksi töihin. Minut herätti viideltä sen hoitajan mukanaan tuoma villi pikkuruinen ruskea poni. Lisäksi samainen poninomistaja oli tuonut töihin kaksi koiraansa. Sisko näki sellaista puolestansa päässänsä yöllä, että oli etsimässä Paavo Väyrysen piilottamaa geokätköä Arabiemiraateista aavikon laidalta opastetaulun vierestä. Jos joku kurja ei tiedä, mitä on geokätkentä, on paljosta jäänyt paitsi. Tosin minullakaan ei ole gps-paikanninta, että avutonna kuljeskelen etsien vihjeitä. Sellainen laite pitäisi saada. Mitä kaikkea ihmisellä voi olla! Askelmittari ja gps-paikannin! Ei edes uneksinut mummu sellaisista, miten tuli toimeen hän, mitä? Miten tuli, ilman saunabeltiä ja abtronicia ja nutrilettia ja shampanjavispilää ja mokkalattea? Vääryyttä oli se ja teennäistä elämää ennen! Ja hihaan pyyhittiin ruuan tähteet ja nenä.
Mikähän siinä on, etten ole ikinä oikein istunut jalat suorassa? Autossakin on tuskaa, jos ei pitkällä matkalla saa laitettua jalkojaan ristiin. Aamupalalla ja yleensä ruokapöydässä istun niin, että vasen jalka on taitettuna tuolille ja oikea jalka roikkuu polvitaipeesta vasemman jalan jalkaterän päällä. Pienenä minusta on sellaisia kuvia, että jalat sojottaa milloin mihinkin. Äiti sanoi joskus, että epäselvissä tilanteissa vanhoista valokuvista minut ja siskon erottaa jaloista. Sisko istuu sievästi, Eeva ei. Istun tosi usein risti-istunnassa, aina koneella, nytkin! Siitä tuli mieleen, että nyt on jalat niin tuubassa ja hiki ihmisellä, että taidan ryömiä ruiskuun. Tai sitten menen tuolin kanssa, tiedättehän, otan istuinosan alta kiinni vasemmalla ja oikealla kädellä ja hyppään! Niin ei jalat rasitu.
9.5.07
Valmistumisen jälkeisiä harrastuksia
Hei taas. Olen ollut työssä, ei sitä ihminen raskaan työpäivän jälkeen jaksa aina koneella istua ja siitäkös Seppo on ollut näreissänsä. Minulla on nimittäin kolmaskin harrastus Sepon täyttämisen ja laulamisen lisäksi. Sain valmistumislahjaksi ystävältäni ja hänen armaalta mieheltänsä askelmittarin. Jee! Uusi harrastukseni on siis joidenkin mielestä naurettava vyölaukun ja nahkaisen vyöhön kiinnitettävän kännykkäkotelon korvikkeena pidettävän askelmittarin tiiraileminen! Arvatkaapa vain, onko se ollut työssä mukana ja kaikkialla! On! Ja nauroivat minulle työssä pomo ja kollega, pyörittelivät silmiänsä he, kuni gurut. Joku marisi, ettei se lisää liikkumista tippaakaan ihmisellä, jos sellainen on tuossa mittaamassa. Vale on se! 10 000 askelta pitäisi liikkua päivittäin, jotta pysyisi ihminen terveenä. 12 000- 15 000 askelta pitäisi ottaa laihtuakseen. Arvatkaa! Ensimmäisenä kokeilupäivänä askelia tuli 10 129, toisena 13 464, kolmantena 13 529 ja tänään 15 073! Töissä tulee jonkin verran käveltyä, mutta lopputulos on ahkeran iltakävelemisen ansiota! Motivoi sellainen, jos ei ole askelia kuni pari, sellainen voisi mittaria surettaa! Hassu Jänis on kärsivällisesti tullut mukaani lenkeille, ja kas, on varmaan huomannut eukkonsa selittävän päivän tapahtumia normaalia enemmän (en tiedä onko se kehveli huomannut. Totta se kuitenkin on. Kävellessä jaksaa selittää asioita. HJ on yleensä se, joka kertoo päivän tapahtumista, minä en jaksa. Mitä niitä toistamaan, kaikkihan on jo sattunut kertaalleen.) (Askelmittariystäväni kertoi, että heillä asia on toisinpäin. Mies tulee kotiin poski paisuneena, ja ystäväiseni saa silloin vasta tietää, että mieheltä on tänään poistettu viisaudenhammas. Ei ole muistanut vain kertoa tai ei ole jaksanut. Sellainen olen minä samoin. Tai sitten lukee HJ blogista asioista. Ha.)!
Mutta siis motivoinut on se, että on mittari armoton kupeella. Hyvä mittari onkin, jos mainostan, niin Omron on merkki. Jos tästä nyt sitten vähäsen putoaisi painokin, mene ja tiedä! Voi olla että tulee lisääkin, jalat ainakin ovat olleet kuni lyijyä joka ilta. Mutta hauskaa on se, että on terve väsymys illalla. Nälkäkin on kunnollinen ja uni hyvä. En heräile edes öisin, niinkuin heräilin kun istuin tässä ja tein opinnäytettäni. Ihme, etten juurtunut silloin tuoliin kiinni. Istuin vain ja tein. Kyllä on raikasta ulkoilu!
Sain muutakin valmistumisen takia. Mm. kylpyläloman (hip hei! Kuka sellaista raaskii oikeasti itselleen ostaa, vaikka tekisi mieli?) ja samaan settiin kuului pyjama, jota voin sitten käyttää siellä hotellissa. Hauska pyjama! HJ valitsi kierosti puhelimitse ystävieni hakiessa vaatepartta vaateparren värit salaa minulta, ja huijasi koulukaverinsa soittaneen! Lahjoivat minua vielä pyyheliinoilla ja kaupan pääliseksi tuli hyvä mieli. Kerrassaan! Sellaisia ystäviä!
Mutta siis motivoinut on se, että on mittari armoton kupeella. Hyvä mittari onkin, jos mainostan, niin Omron on merkki. Jos tästä nyt sitten vähäsen putoaisi painokin, mene ja tiedä! Voi olla että tulee lisääkin, jalat ainakin ovat olleet kuni lyijyä joka ilta. Mutta hauskaa on se, että on terve väsymys illalla. Nälkäkin on kunnollinen ja uni hyvä. En heräile edes öisin, niinkuin heräilin kun istuin tässä ja tein opinnäytettäni. Ihme, etten juurtunut silloin tuoliin kiinni. Istuin vain ja tein. Kyllä on raikasta ulkoilu!
Sain muutakin valmistumisen takia. Mm. kylpyläloman (hip hei! Kuka sellaista raaskii oikeasti itselleen ostaa, vaikka tekisi mieli?) ja samaan settiin kuului pyjama, jota voin sitten käyttää siellä hotellissa. Hauska pyjama! HJ valitsi kierosti puhelimitse ystävieni hakiessa vaatepartta vaateparren värit salaa minulta, ja huijasi koulukaverinsa soittaneen! Lahjoivat minua vielä pyyheliinoilla ja kaupan pääliseksi tuli hyvä mieli. Kerrassaan! Sellaisia ystäviä!
27.4.07
Valmis
Minusta tuli tänään virallisesti sosionomi (AMK). Kutsuin valmistujaisjuhliini koululle Hassu Jäniksen, en muita. Enkä edes kotiini tänne ketään, ajattelin, etten juhli. HA! Virhe oli se! Mitä puhetta se sellainen on ihmiseltä, joka rakastaa omaksi kunniakseen järjestettyjä juhlia? Huu-haa-puhetta on se! Nyt on olo orpo, kukaan ei tule minua tänne juhlistamaan, äiti toi kolme ruusua(ihania, kauniin färisiä ovat he, kiitos äitee ja isä), mutta muuten ei ole täällä ketään.
Edit: ei päässyt Hassu Jänis, eli olin siellä juhlassa yhtä yksin kuin nyt tässä. Tentti peijooni oli Hassulla samaan aikaan kuni minun tilaisuuteni. Arvatkaa oliko orpo olo juhlasalissa istuessani. Tir tir.
Sen verran sovin, että Hassu Jäniksen kanssa menemme syömään kunnon ravintolaan. Mutta. Erimielisyyksiä tuli hiukan maksamispolitiikasta, lopputuloksena minä sitten maksan koko lystin. Hmm. Mitenhän se menee oikeasti, se maksaa joka valmistuu ja juhlii, vai se tarjoaa ikäänkuin lahjaksi (myös on tärkeää, että on joku pieni ja kallis tavara siinä mukana lahjana, vaikka tarjoaisikin, ikäänkuin osoituksena tytön ihanuudesta ja siitä, että tämä tosiaan on kaiken tämän arvoinen), jonka tyttöystävä valmistuu? Minusta on alkanut paljastua uusia romanttisia puolia. Minusta se, joka on mies, tarjoaa naisellensa. Hassu Jänis perusteli tätä asiaa niin, että hän tarjosi, kun sai kuulla saaneensa työpaikan. Ymmärrettävästi Hassu Jänis toimii kuitenkin opiskelijabudjetilla, sallittakoon se hänelle. Jos se nyt sitten suvaitsisi soittaa, kun tentti on ohi, että menemme. Jos ei soita niin itsesääli kolkuttaa ovella, ja jos sille ei avaa, niin se tulee postilaatikosta kuni lasku. Klonk.
Nyt sitten olen valmis. Ehkä sen huomaa vasta syksyllä, kun koulu ei enää ala. Herttinen! Nyt se iski se todellisuus! Ihmettelinkin, miksei tunnu varsinaisesti miltään. Koulu ei enää ala. Minulla on edessä 39 vuotta työtä.
Minähän järjestän juhlani! Hitti! Vaikka olisi viikon myöhemmin, mitä valmistumispäivä, niin täältä paukkuu! Minuahan pitää juhlia, jos kerran valmistuin, jopa ilman numibialaista! Hyvä minä!
Edit: ei päässyt Hassu Jänis, eli olin siellä juhlassa yhtä yksin kuin nyt tässä. Tentti peijooni oli Hassulla samaan aikaan kuni minun tilaisuuteni. Arvatkaa oliko orpo olo juhlasalissa istuessani. Tir tir.
Sen verran sovin, että Hassu Jäniksen kanssa menemme syömään kunnon ravintolaan. Mutta. Erimielisyyksiä tuli hiukan maksamispolitiikasta, lopputuloksena minä sitten maksan koko lystin. Hmm. Mitenhän se menee oikeasti, se maksaa joka valmistuu ja juhlii, vai se tarjoaa ikäänkuin lahjaksi (myös on tärkeää, että on joku pieni ja kallis tavara siinä mukana lahjana, vaikka tarjoaisikin, ikäänkuin osoituksena tytön ihanuudesta ja siitä, että tämä tosiaan on kaiken tämän arvoinen), jonka tyttöystävä valmistuu? Minusta on alkanut paljastua uusia romanttisia puolia. Minusta se, joka on mies, tarjoaa naisellensa. Hassu Jänis perusteli tätä asiaa niin, että hän tarjosi, kun sai kuulla saaneensa työpaikan. Ymmärrettävästi Hassu Jänis toimii kuitenkin opiskelijabudjetilla, sallittakoon se hänelle. Jos se nyt sitten suvaitsisi soittaa, kun tentti on ohi, että menemme. Jos ei soita niin itsesääli kolkuttaa ovella, ja jos sille ei avaa, niin se tulee postilaatikosta kuni lasku. Klonk.
Nyt sitten olen valmis. Ehkä sen huomaa vasta syksyllä, kun koulu ei enää ala. Herttinen! Nyt se iski se todellisuus! Ihmettelinkin, miksei tunnu varsinaisesti miltään. Koulu ei enää ala. Minulla on edessä 39 vuotta työtä.
Minähän järjestän juhlani! Hitti! Vaikka olisi viikon myöhemmin, mitä valmistumispäivä, niin täältä paukkuu! Minuahan pitää juhlia, jos kerran valmistuin, jopa ilman numibialaista! Hyvä minä!
17.4.07
Hurraa minä, hurraa!
Oodi Minälle.
Minä on tämän päivän sankari, Minä! Kevätflunssan kaatamana, mutta silti rohkeana katsoen eteenpäin, Minä juhlistaa tänään syntymäpäiväänsä! Minän vaatimattomuus on esimerkkinä kaikille, Minä ei pöyhkeile, eikä ylpeile saavuttamallaan iällä, katsahtaa vain nöyrästi alaspäin, ja tokaisee "äh, eihän tuo mitään, kuka tahansa pystyisi samaan". Minä on juhlansa ansainnut! Toivottavasti häntä lahjotaan tänään rutkasti onnistuneilla ja Minälle sopivilla lahjoilla.
Olen aina pitänyt syntymäpäivistä. Etenkin omistani. Pienenä äiti kummitteli (!) meille ja juhlavieraille. Ei aikuisille. Lapsille oli tapana järjestää erikseen. Tylsät tädit ja muut tulivat erikseen, eikä äiti niille viitsinyt lukuisista pyynnöistä huolimatta.
Minä olen sairaslomalla. Tai tyhmemmin sanottuna sairauslomalla. Jälkimmäinen tuli muotiin tässä männävuonna. Se on tyhmä ilmaisu, minä en ainakaan ole sairauslomalla, hiiteen se uu sieltä. Se kuuluu samaan kastiin kuin seitsämän ja etenen. Olen siis. Viisi päivää kestäneen kurkkukivun asteittainen väistyminen ei tarkoita sitä, että olisi tulossa terveeksi, ehei. Se on sen merkki, että no nyt voi kunnon tauti alkaa, kun ensin on hitaasti isäntä- tahi emäntäplänttiä kidutettu. Tänään heräsin vesisängystä. Ostin sen joustinpatja-nimikkeellä, se kaikki vesi oli tullut minun hikirauhasistani yön aikana. Äklöttävä herätys. Samoin töissä (kyllä, siellä urhoollisesti kävin ja olin viisi tuntia) pesin ihmisen, ja suihkusta sinkosi vähemmän vettä kuin minusta. On se hassua miten sairaasta hiki lentää. Tuskan-.
Jaa juu. Läkare sanoi, etten saa puhua saira(u)slomani aikana. Säästääkseni ääntäni. Äänihuulet kärsivät, se näki sen sieltä kurkusta jotenkin. "Oi mikä ihana rauha", virkkoi Hassu Jänis ja sipaisi hunajaa paahtoleivän päälle.
Minä on tämän päivän sankari, Minä! Kevätflunssan kaatamana, mutta silti rohkeana katsoen eteenpäin, Minä juhlistaa tänään syntymäpäiväänsä! Minän vaatimattomuus on esimerkkinä kaikille, Minä ei pöyhkeile, eikä ylpeile saavuttamallaan iällä, katsahtaa vain nöyrästi alaspäin, ja tokaisee "äh, eihän tuo mitään, kuka tahansa pystyisi samaan". Minä on juhlansa ansainnut! Toivottavasti häntä lahjotaan tänään rutkasti onnistuneilla ja Minälle sopivilla lahjoilla.
Olen aina pitänyt syntymäpäivistä. Etenkin omistani. Pienenä äiti kummitteli (!) meille ja juhlavieraille. Ei aikuisille. Lapsille oli tapana järjestää erikseen. Tylsät tädit ja muut tulivat erikseen, eikä äiti niille viitsinyt lukuisista pyynnöistä huolimatta.
Minä olen sairaslomalla. Tai tyhmemmin sanottuna sairauslomalla. Jälkimmäinen tuli muotiin tässä männävuonna. Se on tyhmä ilmaisu, minä en ainakaan ole sairauslomalla, hiiteen se uu sieltä. Se kuuluu samaan kastiin kuin seitsämän ja etenen. Olen siis. Viisi päivää kestäneen kurkkukivun asteittainen väistyminen ei tarkoita sitä, että olisi tulossa terveeksi, ehei. Se on sen merkki, että no nyt voi kunnon tauti alkaa, kun ensin on hitaasti isäntä- tahi emäntäplänttiä kidutettu. Tänään heräsin vesisängystä. Ostin sen joustinpatja-nimikkeellä, se kaikki vesi oli tullut minun hikirauhasistani yön aikana. Äklöttävä herätys. Samoin töissä (kyllä, siellä urhoollisesti kävin ja olin viisi tuntia) pesin ihmisen, ja suihkusta sinkosi vähemmän vettä kuin minusta. On se hassua miten sairaasta hiki lentää. Tuskan-.
Jaa juu. Läkare sanoi, etten saa puhua saira(u)slomani aikana. Säästääkseni ääntäni. Äänihuulet kärsivät, se näki sen sieltä kurkusta jotenkin. "Oi mikä ihana rauha", virkkoi Hassu Jänis ja sipaisi hunajaa paahtoleivän päälle.
13.4.07
Kippi kuin kirvesmies
Kurkkukipu on kaameinta mitä voi ihmisellä olla. Ainakin siis siltä tuntuu kun sellaisen pahalaisen on itseensä ihminen saanut. Iltapäivällä on lääkäri, se katsoo, mitä ovat valkoiset klöntit kurkussani. Jei. Ei, ei se sitä ole. Angiina on lastentauti, sanoi joku lääketieteen edustaja.
Menen pötkölleni taas. Ei tästä hikoilemisesta tule mitään. Hiki tulee pelkästä otsan rypistämisestä. Tai siitä, että naputtelee tekstiä Sepolle. On tämä niin raskasta.
Menen pötkölleni taas. Ei tästä hikoilemisesta tule mitään. Hiki tulee pelkästä otsan rypistämisestä. Tai siitä, että naputtelee tekstiä Sepolle. On tämä niin raskasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
