Hah. Kyllä näen sitten mielenkiintoisia unia. Minulla oli viime yönä jokin ihosairaus, josta ei kyllä päällepäin huomannut mitään. Olin käynyt siitä kuitenkin lääkärissä, mutta sittemmin unohtanut koko asian, kunnes sain puhelun keskussairaalasta. Minut oli valittu uuteen parannusmuotokokeiluun, muurahaisryhmään.
Juoksin keskussairaalaan ja minut istutettiin lähinnä hammaslääkärin tuolia muistuttavaan tuoliin. Siinä sitten istuin jännittyneenä, mitä tuleman pitää, ja kas, päähäni kaadettiin muutama litra argentiinalaisia muurahaisia. Korvien kohdalla kuului ikävä klopse kun muurahaisten jalat osuivat toisiinsa. Mutta kun ne ehtivät iholle joka paikkaan, niin tunne oli erittäin rentouttava ja miellyttävä. Sellainen turvallinen ja lämmin. Vähän muurahaisten jalat pistelivät, mutta se meni nopeasti ohi. Muurahaisten funktio oli ilmeisesti syödä kuollut ja sairas iho pois. Yksi hoitokerta kesti vartin verran, lopulta minun rintaani levitettiin jotain ruskeaa ainetta, johon muurahaiset kokoontuivat ja ne kaavittiin kylläisinä astiaan. Hoidon aikana lääkäri antoi haastattelua toimittajalle, ja muistan lääkärin sanoneen, että tämä on niin rentouttavaa, että potilaan leposyke laskee yleensä sinne 15 hujakoille, toisten jopa kymmeneen asti. Minulla oli 15, ja olo oli autuas. Lääkäri informoi minua, että olin saanut kolmen vuoden muurahaisterapiaputken, ensimmäisenä vuonna hoitokerta oli kerran päivässä, toisena kerran viikossa ja kolmantena kerran kuussa. Muistan jännittäneeni, että kai minulla on tosiaan vielä hoitokertoja kolmeksi vuodeksi, että saan kokea tuon auvoisan tunteen uudelleen. Hoitokertojen suuri määrä ei haitannut minua tippaakaan. Mutta. Mitä se tarkoittaa, että hoitopöydälle oli jäänyt yksi muurahainen, joka katsoi minua ja hymyili- ja kun katsoin uudelleen, ei se ollut suinkaan muurahainen, vaan kenguru! Tosin se hymyily myös. Uni jatkui mutten ehdi kirjoittamaan enempää.
Täältä tähän :D
2.1.07
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti