Arvatkaa mitä. Ette takuulla arvaa. No ei, väärin.
Vaan. Kylläpä ottaa päähän länsimainen hapatus. Nimittäin sivistyssanat. Kyllä on ihminen mennyt taas liian pitkälle järjestäessään sellaisen kirouksen. Koulussa opetetaan kausaliteeteista korrespondenssiin ja mitä tapahtuu? Eeva-polon tajuntaan(lukion päättymisestä on kuusi vuotta) iskeytyy yhtäkkiä sen kiillottaessa vessan hanaa(kiillotan aina vessan hanaa, kun tehtäväänä olisi jotain muuta. Kuten kirjottaa raportti kouluun. Sen pitäisi olla valmis huomenna. Ei ole. Vessan hana on aika kiiltävä.) että sentrifugi. Mikä? Ei sitten mitään tietoa.
Toissapäivänä samassa huoneessa tuli muuten päähäni sana sirkonfleksi. Kirjotanpa sen näin suomalaisella tyylillä, ettette hämäänny ja mene sekaisin heti alussa. Mietin sitä sitten sen päivän, mikä Luojan luoma on se pahuksen sirkonfleksi. Ei tullut mieleen kun vasta eilen tuli että ei se ole ollenkaan. Luojan luoma siis. Ihmisen! Ha!
Kirottua! Yhtäkkiä tulee viekas sentrifugi sirkonfleksi-sisarensa kanssa nurkan takaa toisen viattomaan päähän! Mitäs siihen sanotte?
Voihan korporaatio, frekvenssi, reflektio, affektiivisuus, illuminaatio, koplaus ja kaiken huipuksi kasvatustietoisuus!
Toinen asia mikä hämmästyttää, on se, että KUKA peijooni on sen keksinyt että hymy pelastaa päivän? Nyt ilmoittaudu sinä kurja heti minulle, niin keskustellaan asiasta! Ei vieraan hymy ainakaan! Kävin kaupassa(kyllä, minäkin käyn kaupassa. Teen muitakin luonnollisia asioita, joita en nyt erittele tässä)(pettyneille todettakoon, että olen minä silti se sama supersankari, välillä vaan tekee mieli kuivattuja luumuja)(kaupan täti ojentaa ne minulle, se tietää kuka olen) joskus sitten. Takana seisoi tyttöis-ihminen ja hymyili minulle. Ensimmäisenä ajattelin normaalina suomalaisena ihmisenä, että hävytön nainen, siinä se ilkkuu ja riekkuu kun toisella on jotain naamassa, ketsuppia ehkä, niinkuin minulla oli kun olin pieni ja menin kylään. Oli aika paljon. Salavaivihkaa pyyhkäisin ja koitin oliko. Ei. Ihmettelin koko matkan, mitä minulle virnusi tuo outo nainen jne. Ei ole arvoitus vielä ratkennut, tämä on varmaan sellainen ratkaisematon, johon toiset ottelut päättyy. Jos teillä on ehdotuksia, mille nainen nauroi, niin se on teidän onnenne.
Minä menen nyt tai siis en mene mihinkään teidän onneksenne, mutta teksti päättyy tähän. Älkää lukeko tämän pidemmälle tätä tekstiä, ellette ole jostain syystä jättäneet aiempia syvällisiä pohdintoja lukematta. Nyt loppui!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
hei supersankari.
hmm. hymy pelastaa päivän - joskus. ystöävän hymy. ystävän ystävällinen hymy. mutta sellainen hymy ei pelasta mikä on pelkästään esimerkiksi kohtelias. tai sellainen kassatätihymy ei pelasta. ei minun hymyni ainakaan ketäänn kassalla pelasta. :D luulen ainakin. eikä aina jaksa kassallakaan edes hymyillä vaikka pitäisi. mutta kun meillä käy samat asiakkaat vaikka hymyilee tai ei hymyile. ja silti ne on ihan tyhmiä ja ilkeitä vaikka niille kuinka hymyilee.
reilukerho kokoontuu. :P :)
mutta oikeastaan minun pitäisi olla nukkumassa. oikeastaan olisi pitänyt olla jo ainakin sata vuotta sitten. no ei. 3 tuntia sitten. hui olkoon. mutta olin hyvällä asialla. nimittäin yläasteaikaisella kaverillani oltiin kylässä. oli kivaa. tosi upee kämppä hänellä' oli. upee sisustus. mutta se nyt on taas ihan toinen juttu. nyt näätte kuinka hassu minusta tulee kun olen väsynyt. runoilla nyt toisen blogiin näin väsyneitä. kuinka outoa ja rasittavaa.
:)
hyvää yötä linnunpoikaset ja supersankarit ja kaikki siltä väliltä ja kaikki välittömät.
Pieni hymy päivässä piristää, silleesti on joku viisas joskus sanonut. Voisin jopa allekirjoittaa tuon väitteen paikkansa pitävyyden, sillä minusta toisinaan tuntuu siltä. Niin ja Eeva kuulun siihen joukkoon joka hymyilee suhteellisen herkästi. Toivottavasti kaikki ne ventovieraan ihmiset joihin olen "törmännyt" kadulla vaunuja lykätessäni eivät ole ajatelleet että heissä on jotain vikaa kun olen kuljeksinut hymyillen ohi. Päivä vain on ollut silloin erityisen hyvä =) Hymyilen hirvittävän herkästi ollessani hyvällä päällä. Töissä olen työkavereiltani, ilmeisesti edellä mainitusta syystä, saanut lempinimen Darling ;) Terkkuja sinne konttorille mikäli luette tätä!
(tässäpä alkaa oinein olan takaa mietityttämään kuka on tämä monen kivan kommentin kirjoittaja Anonymous.)
Lähetä kommentti